Blää

Kirjotan tän postauksen nyt på finska, vaikka juttu ei tunnu luistavan tänään oikein millään kielellä.
Olin kipeenä koko viikonlopun ja sängyssä maatessa on ollut vähän liikaa aikaa ajatella ja murehtia.
Katoin kans Täydellisten naisten tuotantokauden loppuun (se loppu oli muuten PASKA), luin paljon, kuuntelin musiikkia, näin jänniä unia sekä köhin ja niistin riittämiin. :D

Oon harvoin kipeä, mut tää tuli vähän odottamatta. Pieneksi flunssaksi se kuitenkin jäi. Tänään vietän nuhaista toipilaspäivää yksin kotona. Hommaa tosin riittää... Tänään pitäisi siivota huone ihmismäiseen kuntoon, tehdä läksyt, tehdä enkun esitelmä (en oo vieläkään keksinyt aihetta!!!), harjoitella pianoläksyjä...

Enkun esitelmästä... Miksi sen aiheen valinta on niin hankalaa?! Sellaisen näppärän kolmen minuutin esitelmän tekeminen on loppujen lopuksi helppo nakki. Eikä niin lyhyessä ajassa ehdi käsittelemään mitään pintaa syvemmältä (onneksi!). Ehkä teen sen sittenkin Rillit Huurussa -telkkariohjelmasta...


Äh! Mun ei pitäis ottaa mitään paineita vielä! Mullahan on koko päivä aikaa! Täytyisi sisäistää tämä uudenvuodenlupaus, jonka kirjoitin ylös jostain lehdestä, joka lojui Vero Modan sovituskoppien vieressä.

"Kun elämä tuntuu puoliksi tyhjältä, haen lohtua siitä, ettei se se ole ainakaan liian täynnä niin kuin joillakin, joilla on työ elokuvaohaajana, paljon julkkiskavereita, muusikkomies, lapsia ja asunnot New Yorkissa sekä Pariisissa."

Tällä hetkellä elämäni ei tunnu puoliksi tyhjältä, mutta tästä kiireestä selviää helpommalla. :D

Edellisestä viikosta mulla ei oo hirveesti kerrottavaa. Se oli hyvin tavallinen & kiireinen lomanjälkeinen kouluviikko. Lisäksi siihen kuului kaksi epämiellyttävää yllätystä... Ja nämä kuvat kännykällä otettuna:





Näistä ei varmaan sitten mitään sen ihmeempää... Mutta en tiennyt että koulun välipalamyynnistä saa noin hyviä muffinseja 1,20 eurolla! :D (sormeni näyttää kumman paksulta)



Kuviksentunnin taidetta. :) Tämä on itse asiassa tunnin jälkeistä siivousta, kun pyyhin maaleja siltä alustalta. Lopputulos on yleensä näin hieno :D

Niistä ikävistä asioista... Blogin pitämisen yksi huono puoli on ainakin se, että asioista ei voi kertoo ihan täysin vapaasti ainakaan henkilöiden oikeilla nimillä.
Voisin hyvin kirjoittaa niistä ikävistä asioista enemmänkin, mutta joudun tyytymään yleisnäkökulmaan.

Sain selville yhdestä kaveristani yhden ikävän asian, joka laski tyypin pisteitä mun silmissä heti. Hän kertoi tämän asian itse ja vielä kehtasi brassailla sillä :D Sääli, luulin että se olis parempi ihminen kuin sellainen selkäänpuukottaja... Nyt en ite ainakaan lankea siihen. Ei pidä olla liian sinisilmäinen. Ovatpa ihmissuhteet joskus hankalia! :/

Toinen on vähän monimutkaisempi... Olen itse ollut typerä ja saan nyt kokea seuraukset. :') Valehdella en enää viitsi. Täytyy vain ilmoittaa, että ei kiitos.


The faster we're falling,
We're stopping and stalling
We're running in circles again
Just as things were looking up
You said it wasn't good enough
But still we're trying one more time

Maybe we're just trying too hard
When really it's closer than it is too far

----

I can't sit back and wonder why
It took so long for this to die
I hate it when you fake it
You can't hide it you might as well embrace it
So believe me it's not easy


Ah, massateinirokkia taas vaihteeksi. Tällä kertaa vuorossa Sum41. Tuon biisin lyriikat tuntuivat viime viikolla tosin osuvan kuin nenä päähän. Musavideo on huvittava, tsekatkaa jos huvittaa.

Nyt taidan mennä puuhaamaan jotain muuta että en jää tähän vain lojumaan. :D


Iloisia uutisia mulla on siinä mielessä, että postausideoita on tullut mieleen lähiaikoina aika paljon. :) Jatkoa seuraa...